Ihminen elää
haaveillen täydellisestä
valonlähteestä,
törmäten vääriin
valon aaltopituuksiin.
Harmaudessa kirkkaimmat
ovat unta.
Ulottumattomissa.
Utopiaa.
Vaan aina uudelleen
valoon seuraavaan,
luxeja mittaamaan.
Olisiko tämä se täydellinen?
Oli tai ei.
Elämä on rumia kattolamppuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti