Joulu hiljalleen

Joulu hiljalleen
tekee pesän sydämeen,
rauhoittumaan saa
kiittämään omastaan.
On aika seisahtua juhlaan
joulun sanaa kuulemaan.
Muistojen joulut mielen valtaa,
kultaisena tämäkin siellä asustaa.

Sana kauneinkin voi haavoittaa
sana kaipauksen kauneimmin soida
palava rakkaus voi sydämen korventaa
ja hellä kuiskaus sen uudeksi saa
katseesi saa minut janoamaan
vain kosketuksesi janoni sammuttaa
sano, katso, kosketa
  -tarvitsen sinua

Unelmoi.
Rakenna pilvilinna.
Kurkota unelmiin.
Jos putoat, olen tässä.
Otan kiinni ja kuivaan kyyneleesi.

Tyhjässä talossa

 Tyhjässä talossa
muistojen valossa
huoneesta toiseen astelen
kyynelillä poskeni kastelen
valo ikkunasta lankeaa
paljastaa ankeaa
kertoisiko talo mitä
jos ymmärtäisin sitä
eletystä elämästä
ajoista menneistä
mutta salaisuudet säilyvät
mysteereinä pysyvät
koen tyhjyyttä mielen
kyyneleitä nielen

käsi kädessä astellen
kyynelten peittämällä tiellä
toisiinsa turvautuen
ihmetellen vielä
kauneutta saattajien
valkoisten enkelien
matkalla kotiin
aikoihin ikuisiin

Kuule minua

Kuule kaipuuni kaikua
rakkauteni rippeiden rahinaa
näe minut vielä kerran
kuin silloin ennen

Keitä me olimme silloin
nuoria ja niin viattomia
aikako meidät turmellut
erilleen toisistamme ajanut

Kauniin laulun sävelsimme
sen lauloimme todeksi
nyt viimeiset soinnut
muuttuvat kyyneliksi

Kyynelpuro niin kaunis
muistoni balsamoi
ei unohduksen voima
niihin voi koskea

Sydämeeni talletan
muistoista kauneimmat
sen salvan lukitsen
ja piilotan avaimen

The silence

The silence hurts my ears
I'm silently crying
wiping away my tears
slowly withering away, dying

I'm not me anymore
just a replica forevermore

Before there were beautiful dreams
the loveliest of all
now all I get is nightmares
making me fall
haunting me to the oblivion

Pretty clouds and silverlinings
on someone else's sky
just thunder and lightnings
making mine briefly bright

I'm not me anymore
just a replica forevermore

Before there were beautiful dreams
the loveliest of all
now all I get is nightmares
making me fall
haunting me to the oblivion

Darkness, hear me out
no more dreams to break, no reason to shout
no reason to stay here and now
lead the way, I will follow

I'm not me anymore
just a replica forevermore

Vanha nainen

Tuo vanha nainen taas
silmäpusseineen
tukka harjaamatta
roikkuluomineen.
Kuka käski peiliin vilkaista
ja niin säikähtää
tuota vierasta naisenpuolta
joka meinaa räjähtää.
Voisko sisäisen kauneuden ulkoistaa
ja minut hermoromahdukselta pelastaa?

So tired, so torn
finding a reason to exist
can't take it anymore
life's making me sick

So down, so blue
asking myself why
I stare at the moon
the stars and the sky

Finally I sense it coming
numbness easing my pain
falling to the mercy of oblivion
I'm safe and away from the rain

Hei ootko lintu vai kala
varis vai hauki
sun takia en pure
ranteitani auki

Tekisi mieli huutaa
päästää itseni irti
avautua kunnolla
purkautua tulena
kuka helvetti
teki elämästä
näin vaikeaa
lähes mahdotonta
liian rankkaa
liian kaikkea
kuka päätti
pelin säännöt
tai niiden
puuttumisen
miksi minä
en koskaan opi
kuinka tätä
pelataan
ilman tunteita
ajattelematta toisia
omaan napaan
tiukasti tuijottaen
muita näkemättä
mitään kuulematta
mistään välittämättä
miksi olen
liian kilttti
liian rauhallinen
liian kaikkea
miksen huuda
heitä astioita
sano painu helvettiin
rikot minut
pala kerrallaan
hajoan ja vajoan
ja kuka sen sotkun siivoaa

Sanot sanat hiljaa
vain mun korvani kuulevat
sydämeni viljaa
aarteikseni tallentuvat

Katson sua silmiin
ne hymyilee mulle
pää nousee pilviin
mä kuulun vain sulle

Ei ollutkaan niin
mä juuri heräsin
unen rippeisiin
sut iäksi kadotin

Voiko ikävöidä olematonta?
Kaivata saavuttamatonta?
Uskoa että ajat muuttuvat.

Voikoa toivoa mahdottomia?
Uskoa unelmiinsa?
Ajatella että ansaitsee.

Voiko rakentaa pilvilinnan?
Valaa perustukset?
Tietää ettei tää ollu tässä.

Lupaus

Mä sulle lupasin
et tulen takaisin
voit luottaa muhun
oon lovena suhun

Äkkiä, arvaamatta
katkesi rakkaasi matka
se oli äkkipysäys
liian kova rysäys

Nyt istun täällä
mä pilven päällä
ennen kuin kellot soi
en luoksesi tulla voi

Itkit itsesi uneen
nyyhkäisyn tukahtuneen
kun huuliltasi kuulin
olevan viimeisesi luulin

Nyt vuoteellasi istun
puoleesi kallistun
otsaasi suutelen
hiuksiasi silittäen

Pidän lupaukseni
kuule kuiskaukseni
unessa luoksesi saavun
lähden koitteessa aamun

Mun sydän on rikki
moneen kertaan kasattu
yhteenliimattu.
Mun sydän on repaleinen
jotenkin kokoon kursittu
vanhat haavat.
Mun sydän on sateinen
pimeä ja uhkaava
mutta tänään
siellä oli pouta.

Isosti

Rakkauden rippeistä
onnen sirpaleista
surujen, murheiden lammikoista
niistä tunteet kirjailtu

Mä haluan tuntea isosti
haluan pirskahtelevan naurun
jaloissa pyörivät sukat
ja jalat vietävän alta

Missä pakahduttava rakkaus
ja kiljahteleva onni
täällä musertava suru
odottaa seurakseen

älkää hyljätkö minua

Siivet ei kanna

Yritän ilmavirran kesyttää
tuulten jumalat lepyttää
elämän vastatuulet
saa minut väsymään
painaa maahan huulet
pakottaa levähtämään
horjuvin jaloin koitan jatkaa
tätä karua kivikkoista matkaa
tuuli nousta ei anna
mun siivet ei kanna

Kuka laittoi mun elämän paussille
kuka tähteni sammutti
kuka kaipuulla uneen vaivutti
horrokseen tainnutti

sattuen
koskee sydämeen
muistaen
monet eiliset
pakahdun
tähän tunteeseen
tukehdun
tähän hetkeen
kuuntelen
kauniita sanoja
toivoen
sanottavan minulle
laulaen
kera kosketuksen
olevan
aina lähellä
rakastaen

tämä tunne
kun ei tahdo nukahtaa
eikä aamulla herätä
uuteen päivään
silti eiliseen
jo nähtyyn, tuttuun
mutta turvattomaan
tämä ahdistus
syö sisältä, kaivaa koloja
tekee ontoksi, tyhjäksi kuoreksi
entä jos en enää halua
jatkaa liikkumatta
eteenpäin

viimeisillä voimillani
pystytän horjuvat kulissit
ja toivon etteivät ne tänään vielä romahda

Forgive me Father
I have sinned
forgive me Mother
I'm unclean

I've lost all hope
written the note
saying goodbye
to you and to the Devil hi

You might win
a chance to save me
free my soul from sin
to rescue me

One question is bothering me
help me, tell me
where fallen angels hide
where they go to die

only the last look
before you leave
the last kiss
and you are gone

I wait the door to slam
before I scatter
to pieces of glass
that falls on the floor

piece by piece
I repair myself
glueing together
splinters of my soul

your look
didn't shatter me
your kiss
didn't entirely break me

like Fenix from ashes
I'll straighten my feathers
I become whole
and I flourish

vain viimeinen katse
ennen lähtöäsi
yksi suudelma
ja olet poissa

odotan oven kolahdusta
ennen kuin hajoan
lasinsirpaleiksi
lattiaan vajoan

siru sirulta
itseni kokoan
sieluni sirpaleet
yhteen liimaan

ei katseesi
minua rikkonut
ei suudelmasi
kokonaan särkenyt

kuin Feeniks tuhkasta
suoristan sulkani
tulen ehyeksi
ja kukoistan

luovu unelmista
elä elämääsi
tänään, tässä ja nyt
todellisuudessa

pura pilvilinna
riisu vaaleanpunaiset lasit
jalat maahan
ole realisti

mitä musta jäljelle jää
jos haaveista luovun
vain tunnoton ulkokuori
päivästä toiseen luovimaan

kyynisyys valtaa
pessimistin mielen
lasit ovatkin harmaat
ja likaiset

ehkä kuitenkin
linnan purettuani
pidän sen pienen kamarin
pilvipuutarhassa

musta aurinko

mustan auringon alla
matkaani teen
askel askeleelta
hiljalleen

yksin puhelen
vain kaiku vastaa
kysymykseen
en ratkaisua saa

niin autiolta näyttää
tämä tienoo
se muistuttaa mun sydäntä
ennen niin hienoo

se rikki on mennyt
ehkä ei lopullisesti
on pehmennyt
kova ulkokuoreni

joskus kysymyksen
vielä varmaan esitän
ja jatkan vastauksen
elämän, etsinnän

ehkä auringosta
joskus keltaisen saan
ja ihan vahingossa
sydämeni korjaan

I drown my sorrows

I drown my sorrows
deep into your eyes
seeing a reflection of me
crying a sea of silence
I see the end of me

The end of me
the end of sorrows
the end of all the pain

I drown my sorrows
deep into your touch
kissing your delicious lips
leaning to your chest
I feel the end of me

The end of me
the end of sorrows
the end of all the pain


The end

waiting for you to come
my saviour, my knight
with horse as black as night
take me with you into the darkness
show me your worlds blackness
drown me in your eternal love
make me immortal, just like you are
bite me a little, bite..
make me your bride
don't hesitate anymore
together my love
forevermore

Pimeä

Yön tummuus on valoa
tämän pimeyden rinnalla
mä näen vaan mustaa
ja mustempaa
kaipaan valontuojaa
joka pimeyden hämäräksi muuttaa
kirkkautta en kaipaa
tummassa on turvallisempaa
nähdä vain vähän kerrallaan
tunnustella tie askel askeleelta
kädet rajoja tavoitellen
edetä hiljalleen

Ikävä iski

Ikävä iski yllättäen
salakavalasti nurkan takaa hiipi
harteilleni laskeutui murheen musta siipi
ihan yllättäen

Muistot mieleni täytti
voimattomuus ja kaikki se tyhjyys
valtava suru ja riittämättömyys
mieleni täytti

Surun murtamana
paljosta jouduin luopumaan
kokonaisen elämän antamaan
surun murtamana

Tästä selvinneenä
muistelen tapahtunutta
maailman epäoikeudenmukaisuutta
hädin tuskin selvinneenä

Minua ikävä seuraa
koskaan en unohtaa halua
annan muistolle ajan valua
ikävä seuraa

Syvät vedet

Pää pinnan alle upoten,
välillä kuin korkki nousten
Syvissä vesissä uidaan
roiskitaan ja räpistellään
Ympärillä sinisyyttä
mielen yksinäisyyttä
Vielä tulee joskus vastaan
se kauan kaivattu ranta
Ja paljon ennen sitä
varpaiden alle santa

en oo tarpeeksi vahva
yksin pärjäämään
yksin päättämään
yksin elämään

en pysty elämään ilman tukijaa
joka kantaakseen
ottaa osansa
mun arjesta

en tahdo harteillani kantaa
koko maailmaa
sun unelmaa
mun manalaa

mutta pakon edessä
voimat venyvät
arki rullaa paikoillaan
ja mä jään rattaisiin

Surusta

vakio taitaa sen määrä olla
se ei minnekään katoamalla
häviä sielustani
ei ajatuksistani, muistoistani
sen kanssa oppii elämään
päivästä toiseen rämpimään
joskus pieni herkkä hetki
pelkkä ajatuksenretki
saa padot aukeamaan
kyyneleet virtaamaan
estoitta valumaan
virran muodostamaan
järveksi kasvamaan

Maailman kauneus verkkokalvoilla
auringon hengitys iholla
tuulen lempeys hiuksilla
minun on hyvä olla
yksin, mutta yhtä
universumin kanssa
kokonaisena, mutta
pisarana meressä
tähdenlentona taivaalla
  - ajatuksena

Taskut tyhjät, sieluun tuulee
Matti kukkarossa lymyilee
ei oo katetta tilillä
vaan enpä siitä välitä
On mulla jotain kalliimpaa
kultaakin arvokkaampaa
puhdasta platinaa
ääretöntä mammonaa
Katos kaikkea ei rahalla saa
ei Visa-kortillakaan
Kalleimmat tulee lahjana
pikku pakettina
sisältäen kaiken sen
jota elämässäni tarvitsen
Niistä koskaan luovu en
rakkaudellaan mut hengissä pitäen
kuuluvat minulle aina
arkena ja sunnuntaina.

miten mieluusti makaisin nurmikolla
tai kulkisin niityllä kukkaisella
hame nilkkoja kutittaen
käsi kättäsi koskettaen

se olisi kaunis kesäyö
vaan piilossa olisi tähtien vyö
kesällä yölläkin on valoisaa
ja aikaa rakastaa

me oltais kaksin maailmassa
kaksin hiljaisuudessa
aamukaste varpaat kastellen
me kaksi yhteistä tietä astellen

Myöhään yöllä, lähempänä aamua
aikaan ennen auringonnousua
öisellä taivaalla ystäväni kuu
sulle  ikuisesti kuulun
voi yrittää joku muu
mut vietellä muuhun
se ei onnistu
en suostu
en kuun kaipuustani luovu
sillä se heijastaa suruni avaruuteen
ikuiseen pimeyteen

näin sut kassajonossa
sulla oli kiire niinku aina
oot  menossa sata lasissa
se tais olla maanantaina

ei sulla oo aikaa ystäville
ei kavereille, puolitutuille
olet ylisuorittaja
minä tyhjänpanttina

hei nosta vähän kaasujalkaa
anna itsellesi aikaa
olla se ihminen joka me muistetaan
sä vielä kai peilistä näät
sen tyypin vitsikkään
oot sä siellä, katso tarkkaan

joskus pitää pysähtyä
seisahtua yhtäkkiä
nähdä kaiken minkä vauhdilla ohittaa
kokeilla kiireetöntä kissanelämää

ja voi veljet, se tekee hyvää
kaikille oravanpyörässä
välillä olla vähän myöhässä
ja hiukan saamaton

hei, täällä mä oon
en sun mielikuvituksessa
sä luulet vaan
ettei mua oo olemassa

et mua koskaan nää
oon pelkkää hämärää
joinain päivinä peilikuvassa
luulet mun olevan olemassa

kato ne on sun omat demonit
jotka silmäsi hämärtää
mun  taikatemppuni
sinisiksi värjää

sun sateenkaarisilmäsi

jokapäivä kun
apua kaipaat
sanattoman viestin saan
käteni ojennan auttamaan

oon sun enkeli

ikuinen ikävä
särkynyt sydämeni
sinä, joka lensit tähtien taa
rakkaus ei sammu
kaipaus ei katoa
olisin sinut halunnut
syliini sulkea

***
kuinka kiitollinen voi olla
kahdesta kauniista
aivan täydellisestä
maailman rakkaimmista
kuinka vahva on rakkaus
voittamaton

Rakkaudesta

se on roihua
voimakasta paloa
liekkien sinfoniaa
välillä hiipuen
kituen kytien
mutta aina
puolesta sanasta
pelkästä katseesta
riehuen roihuava
sammumaton rakkaus

Keväistä tajunnanvirtaa... =)

Syleilen sinua Äiti Maa.
Työnnän sormeni multaan,
istutan puuntaimen.
Hoivaan ja ravitsen,
kauneus palkitsee.

Nostan pääni pilviin,
annan tuulen sekoittaa hiukseni,
auringon valaista kasvoni,
unohdan murheeni.
Olen elossa ja hymyilen.

Jos...

Jos osaisin laulun tehdä,
kertoisin kuinka aallot tuovat viestinsä kaukaa,
kuinka meri huokaa,
kuinka kuu loistaa.
Kertoisin miten aurinko luonnon herättää
ja mieltäni piristää.
Kertoisin kuinka leikkisä on tuuli,
joka hellästi kukkaa keinuttaa.
Kertoisin miltä tuntuu sormieni alla
männynkaarna ja miltä tuoksuu koivu
kesäyönä taivasalla.
Kertoisin rakkaudesta, kaipauksesta,
hellästä syleilystä, kiihkeästä suudelmasta.
Laulaisin ilosta, laulaisin murheesta.
Laulaisin huolet pois
ja jokainen päivän suruton ois.

Tää on aika koukuttavaa...

...blogia vois muokata vaikka miten. Löydän kymmeniä taustoja, fontteja, väriyhdistelmiä...
 Mutta mä vasta opettelen tätä hommaa, kyl tää tästä. =)

Joskus runosuoni pulppuaa...

...lähinnä ahdistuksen poistumiskanavana. Teksteistä huolimatta, aurinko paistaa joskus risukasaankin. =)

Pimeyttä.
Päälle kaatuvia seiniä.
Pelkkä pimeä tunneli
-ilman pilkottavaa valoa, ilman uloskäyntiä.
Hajoan.
Katoan pimeyteen.
Ja sitten vain lakkaan olemasta.
Hyvästi.

*****

Paljon kipua.
Riittämättömyyttä.
Ahdistunutta yksinäisyyttä.
Kuinka saamaton olen.
Ja yksin.
Täysin arvoton.
Vailla oikeutta onneen,
ilman mitään mikä pitäisi pinnalla.

*****

12.3.2011 Päätin alkaa bloggaajaksi...

...tiedä sitten tuleeko tänne tekstiä, luettavaa ainakaan. Ja lukeeko tätä kukaan. Aika näyttää. Kuka tulevaisuuden voisi tietää...