Elämä on rumia kattolamppuja

Ihminen elää
haaveillen täydellisestä
valonlähteestä,
törmäten vääriin
valon aaltopituuksiin.
Harmaudessa kirkkaimmat
ovat unta.
Ulottumattomissa.
Utopiaa.
Vaan aina uudelleen
valoon seuraavaan,
luxeja mittaamaan.
Olisiko tämä se täydellinen?
Oli tai ei.
Elämä on rumia kattolamppuja.

Ikuinen jano

Janoan
onnea
rikkautta
rakkautta
rahaa.
Absintilla ahkeraan
janoani sammutin.
Tai yritin.
Onnistumatta.
Janoon kuolemaisillani
keidasta kohden.
Yhä uudelleen.
Vaan kangastuksia kaikki.
Edelleen
ikuisesti janoan.
Vaan
eniten
elämää.