Toive

illan pimetessä kaikki katoaa.
yksin jään hiljaisuuteen,
yksin makaamaan.
tunnen kuinka murenen
pala kerrallaan,
se sattuu, mutt' en välitä.
vaan silloin olen elävä.
puoliks' mutta kuitenkin.
ei kuollut  tunne kipua
ei sydämetön kaipuuta.
aina luokseni odotan
sitä sieluni ystävää,
joka halauksellaan
saisi  mut elämään,
ehjänä ja elossa
kainalossaan turvassa.
tule luokseni
mukana huomisen,
saat lahjaksi
palavan rakkauden.
tule.